Kesälahden Kotiseutumuseo


Tervetuloa Kesälahden kotiseutumuseon ulkomuseoon!

Katso museon esittelu mobiilisti: https://emuseo.fi/kesalahtimuseoalue
Museoalueen tunnettu historia ulottuu kauaksi taaksepäin. Aivan lähellä pappilan puistossa on Kesälanden kahden ensimmäisen luterilaisen, 1600- ja 1700-luvun, kirkon muistokivi ja siitä nykyiseen kirkkoon päin seurakunnan vanhin luterilainen hautausmaa. Museoalueen mäkikumpareihin haudattiin 1690-luvun suurina nälkävuosina pohjoisemmista pitäjistä tulleita ja Kesälahdella nälkään menehtyneitä tuntemattomia kerjäläisiä.

Kesälahti-Seuran ulkomuseoalue avattiin 1957 Savutuvan vihkiäisillä. Joka vuosi heinäkuun sunnuntaina museoalueella vietetään perinteistä Kesälahti-juhlaa ja syksyisin Savutuvassa Huttujuhlaa.

Kesälahden kotiseutumuseon ulkomuseon esineistö. 

Alusta pitäen on Kesälahti-Seuran tavoitteena ollut kokonaisen pihapiirin, ei niinkään täpötäyden esinemuseon luominen. Esineistö käsittää maatalouteen, kalastukseen ja kesälahtelaisten jokapäiväiseen elämään liittyviä esineitä.



Museoalueen ja Myllypolun kartta


Kirkkolammin rantaan on rakennettu venelaituri. Lammin ja Myllytuvan väliseltä metsäalueelta on löytynyt myös komea vuosisatainen ”huolainhonka” luonnontieteelliseksi nähtävyydeksi. Museoalueen ympäristöön pääsee tutustumaan vajaan kilometrin pituisella Myllypolulla, jonka varrelta löytyy Kirkkolammen rantarämettä, männikköä, lehtevää puistometsää ja niittyä. Reitillä on luontoa ja historiaa esitteleviä opastauluja.

1. Myllytupa Lakovaarasta
2. Sorsansaaren Savutupa
3. Särvinaitta eli Kerelin suola-ampari
4. Sauna
5. Morsiusaitta Hummovaarasta
6. Herralan aitat Suuresta kylästä
7. Raution aitat Hummovaarasta
8. Riihi ja lato
9. Keinumäki
10. Tuulimylly Purujärjeltä
11. Kaivo
12. Unto Kupiaisen muistomerkki
13. Näyttelylato
14. Urpon aitta
15. Paja Uukuniemeltä
16. Vanha pappila
17. Vanha hautausmaa
18. Kirkkojen muistokivi


1. Myllytupa
Pitäjän pohjoispäästä Lakovaarasta ostettiin Uudispalkan Hirvosen tupa, joka sekin alkuaan oli ollut savutupa. Se siirrettiin museoalueelle 1967. Myllytuvan pystyttämisestä lähtien Seura on voinut tarjota monille yhdistyksille viehättävän kokoontumispaikan ympäri vuoden sekä kesäisin matkailijoille kodikkaan kahvi- ja piirakkapaikan.



2. Savutupa
Kaikki isonvihan kauhut kokenut Haverinen haki itselleen ja perheelleen turvallista asuinpaikkaa. Hän löysi mieleisensä Pyhäjärven Sorsansaaresta. Mutta saaressa ei kasvanutkaan tarpeeksi mittavia pirttipuita. Niin hän kaatoi kaukaa Nivungin saloilta komeat kolmisen sataa vuotta vanhat hongat, uitti ne Ylä-Kousanjärven, Kousanjoen, Hanelinlammin ja Mustolanjoen kautta Pyhäjärveen ja 1725 kohosi Haverisen jyhkeä pirtti valmiina Sorsansaareessa.

Haverisen suku asui Savutuvassa 230 vuotta ja välillä suurperheeseen kuului pitkälti kolmattakymmentä henkeä. Kerran oli kaksi miniää yhtä aikaa lapsisaunassa, kerran taas pidettiin häät oman talonväen kesken. Eipä siinä silloin ollut morsiamella pitempää juohtomatkaa kuin yli tuvan laakean lattian ovensuusta peräpuolelle.


Kesälahti-Seura osti purkutuomiolla olleen tuvan 1955 ja kaksi vuotta myöhemmin se museoalueelle siirrettynä vihittiin ulkomuseoalueen sydämeksi, jonka ympärille sitten vuosien mittaan on kasvanut kesälahtelainen pihapiiri ulkorakennuksineen.



3. Kerelin särvinaitta
Puruveden Syvälahti Kerelissä oli Kesälahden kirkonkylän laivaranta siihen aikaan, kun kaikki kauppatavara kesäisin tuotiin vettä myöten laivalla. Kauppiailla oli ranta-amparinsa, joihin tavarat laivasta purettiin. Aikaa myöten rahtimiehet sitten ajoivat ne rannasta kylään puotiampareihin. Jo 1800-vuosisadan puolella rakennettiin Kereliin myös suola-ampari.
Enso-Gutzeit Oy, joka myöhemmin omisti Kerelin hovin, lahjoitti suola-aparin 1957 Kesälahti-Seuralle. Museoalueelle siirrettynä se nyt Kerelin särvinaitan nimellä palvelee kotiseutuesineiden säilytyspaikkana. Suolan jäljiltä lattia vieläkin näyttää aina kostealta.












4. Sauna
Kesälahden kunta lahjoitti Kesälahti-Seuralle ostamalleen Lessin Opotanmäen tilalla sijainneen riihen vuonna 1965. Koska museoalueella jo ennestään oli riihi ja koska majoitustoiminnan vuoksi saunaa tarvittiin välttämättä, rakennettiin Opotanmäen riihen hirsistä sauna turistien peseytymispaikaksi.



5. Hummon morsiusaitta
Entisen omistajan Aarne Kososen mukaan aitta on alunperin rakennettu viime vuosisadan puolivälissä Hummon Riitahuhdan Makkoseen. Uittoon se siirrettiin Kusti Makkosen tullessa sinne kotivävyksi. Kesälahti-Seura osti aitan 1964 mistä alkaen se on palvellut kotiseutumuseon vaatteiden ja naisten käsitöihin liittyvien esineiden säilytyspalkkana.








Kansatieteellisesti arvokkaimmat ja mielenkiintoisimmat morsiusaitan esineistä Iienevät kaksi suurta ”myynitynnyriä”. Sellaisiin kesälahtelaismorsiamet varasivat myyneikseen eli kapioikseen tarvitsemansa neuletavaran kuten sukat, lapaset, kintaat, yms.




6. Herralan luhtiaitta
Museoalueen luhtiaitta peräisi Suurestakylästä, jossa se Herralan pihamaalla on sijainnut melko lähellä Mujulan tuulimyllyä. Aarne Ja Irja Loukkaanhuhta lahjoittivat aitan Kesälahti-Seuralle 1963. Rakennuksen yläaitat ovat alunperin olleet nuoren väen nukkumahuoneita. Nykyisin niissä säilytetään kutomiseen käytettyjä esineitä.
Alakerran liiterissä säilytetään ajokalustoa ja maanviljelyyn liittyviä museoesineitä.

  
7. Raution aitta
Harmaa matala aittarakennus on siirretty museoalueelle 196S Kesälanden pohjoisesta runokylästä Hummovaarasta. Siellä se on vuosisadan verran seissyt Lönnrotin petäjän lähinaapurina. Aitta ostettiin Liisa ja Heikki Rautiolta ja sitä käytettiin pitkään majoitusaitana. Nykyisin siinä säilytetään museoesineitä.



8. Riihi ja riihilato
Seurakunta on vuokrannut alueen Kesälahti-Seuralle. Samalla se luovutti Seuran omaisuudeksi alueella sijainneen kirkkoherran pappilan riihen. Näin riihi on ainoa alkuperäisellä paikallaan pysynyt rakennus. Menneinä vuosina pitivät Martat Riihikatoksessa ja ladossa heinäkuisten Kesälahti-juhlien aikana juhlaravintolaansa.

Riihi kunnostettiin lämmityskuntoon kesällä 1977 ja yhdeksänsientoista huttujuhlien yhteydessä samana syksynä siinä puitiin vuosikymmeniin ensimmäinen ruisahos.

9. Keinumäki


10. Tuulimylly
Museoalue sai tuulimyllynsä Lyydi Laukkasen lahjoituksena 1958 Purujärven Löppölästä. Alun perin mylly rakennettiin 1800-vuosisadan jälkipuoliskolla Suurenkylän Mujulaan. Kun Mujulan Laukkasen veljekset vuosisadan alussa erosivat, siirrettiin mylly Purujärvelle.
Myllyn rapistunut ulkokuori on uudelleen vuorattu ja siihen on tehty uudet siivet. Mutta kaikki myllyn sisärakenteet ovat alkuperäisiä.

11. Kaivo

12. Unto Kupiaisen muistomerkki
Unto Kupiaisen muistomerkki

13. Näyttelylato
Ladon rakennusta kesällä 2013



14. Urpon aitta
Urpon aitan pärekatto uusittiin 2018


15. Paja Uukuniemeltä
16. Vanha pappila
17. Vanha hautausmaa
18. Kirkkojen muistokivi



Kesälahti-Seuran kotiseututyö

Museoesineiden keruun Kesälahdella aloitti kirkkoherra Antti E. Haikarinen kinkerimatkoillaan jo 1940-luvulla. Ensimmäisenä vaatimattomana museona toimi pommitukselta säästynyt 1770 rakennettu vanha kellotapuli. Kesälahti-Seura perustettiin tammikuussa 1955 ja ensityönä ostettiin Sorsan saaresta Haverisen tupa.

Kesälahti-Seura on suuressa kiitollisuudenvelassa paitsi Antti E. Haikariselle ja professori Unto Kupiaiselle myös Kesälahden kunnalle, seurakunnalle ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle. Kunta avusti Seuraa vuosittain, seurakunta vuokrasi museoalueen ja Säätiö avusti Seuraa takauksin ja avustuksin. Myös monet kesälahtelaiset yksityiset ja järjestöt tukivat Seuran kotiseututyötä.