Kulttuurikierroksen reitti alkaa torilta klo 14:00
TERVETULOA MUKAAN!
Reitin mobiiliopas: https://emuseo.fi/cmkulttuurikierros
Kyllikki Paajasen pihapiirissä sijaitseva mökki on ollut olemassa 1880-luvulla Mäntyniemen kartanon mökkinä. 1906 siinä on asunut mm. Kesälahden ensimmäinen virkaopettaja ja historiankirjoittaja Erik Häggman.
Kotiseutuneuvos Kyllikki Paajasen kotina se oli vuosina 1943-1979, nyt se on kotimuseona Kesälahti-Seuran omistuksessa.
Mökin nimi juontuu Paajasen ajasta, jolloin sen ikkunoista näkyi valoa yömyöhään. Nykyasussaan Yökkömökki on kalustettuna 1940-luvun kesälahtelaiseksi kodiksi.
2. Kesälahden kellotapuli
Kellotapuli on ensimmäisen kerran rakennettu 1770 vanhalle kirkon viereen Kirkkolammen ranta-alueelle, josta se siirrettiin nykyiselle paikalle 1834 sinne rakennetun uuden kirkon viereen.
Tapulin korkeus on 21 m. Itäsuomalaisille tapuleille tyypillisesti on yläosa eli kellokerros kahdeksankulmainen, mutta ilmeisesti säästösyistä alaosa on rakennettu nelikulmaiseksi. Paanukatteen ristimuotoinen kuvio on taitavasti sovitettu katteen muotoihin mm. paanujen kokoa vaihtelemalla.
Tapulin yläosan paanukate oli uusittu 1994. Tapuli restauroitiin kokonaisuudessaan 2005-2007. Suurin osa paanukatosta oli säilynyt 170 vuotta. Katon tervaus uusittiin 2016.
Europa Nostra myönsi korjaukselle palkinnon 2009 kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja korjaus- ja restaurointityön osaamisesta.
3. Pappila
Pappila eli Ala-Pappila rakennettiin vuonna 1949 entisen pappilan paikalle. Rakennusmateriaalina käytettiin Savilahden tiilitehtaan tiiliä. Pappila on aikakautensa henkeä edustava tiilirunkoinen, vaaleaksi rapattu, aumakattoinen rakennus. Pappilan riihi on alkuperäisellä paikallaan viereisellä museoalueella.
Tällä paikalla sijaitsi Kesälahden Uukuniemen ensimmäinen 1640-luvulla rakennettu kirkko sekä Kesälahden seurakunnan toinen kirkko vuosina 1746-1831 ja alkuperäinen kellotapuli 1770-1834.
4. Savutupa
Haverisen suku asui Savutuvassa 230 vuotta ja välillä suurperheeseen kuului pitkälti yli 20 henkeä. Kerran oli kaksi miniää yhtä aikaa lapsisaunassa, kerran taas pidettiin häät oman talonväen kesken. Eipä siinä silloin ollut morsiamella pitempää juohtomatkaa kuin yli tuvan laakean lattian ovensuusta peräpuolelle.
Kesälahti-Seura osti purkutuomiolla olleen tuvan 1955 ja kaksi vuotta myöhemmin se museoalueelle siirrettynä vihittiin ulkomuseoalueen sydämeksi, jonka ympärille sitten vuosien mittaan on kasvanut kesälahtelainen pihapiiri ulkorakennuksineen.
5. Makasiini
Kesälahdelle perustettiin katovuosien varalta Lainajyvästö 1773 maaherran ja kruununvoudin valvonnassa. Makasiinin rakennusvuosi on noin 1850. Lainajyvästö toimi 1940-luvulle asti, kunnes makasiiniin rakennettiin viljankuivaamo, jona se toimi 1960-luvulle. Sen jälkeen makasiini on toiminut apulantavarastona sekä kierrätys-ja kirpputorina. Rakennus on kaupungin omistuksessa ja se toimii Kesälahti-Seuran museoesineiden varastona.
